Myynnissä aitoja tunteita

Rakastan kirjoja. Tietokoneen ruudulta lukeminen on kuin hiiviskelisi kirjakaupan ikkunan ulkopuolella pääsemättä lukemaan muuta kuin kansitekstit ja lööpit.

Parhaat kirjat ryöpsähdyttävät liikkeelle jääkylmät aallot, ikään kuin selkärankaa pitkin valuisi jäähileistä vettä käsien ja jalkojen hermoihin. On kuin päälaki häviäisi ja kattona olisi maailmankaikkeus.

Kirjojen tarinat ovat iso juttu lapsilleni, mutta onneksi kirjoista lumoutumisen taito ei katoa iän mukana.

Luin juuri Juhani Seppälän taiturillisia novelleja. Kokoelmassa "Oikku ja vapaus" on hillittömän hauska kuvaus marsalkka Mannerheimin elämästä. Teksti pani hihittämään, vaikka en koskaan hihitä.

Ehkäpä Mannerheim ei ollutkaan jalustansa korkuinen idoli vaan pelkkä ihminen. Oli pakko hidastaa lukemista ja maistella lauseita suussa, jotta teksti ei loppuisi kesken.

Myöskään vieras kieli ei ole este hurmaantumiselle. Jos outo ei ole sinulle vierasta, suosittelen Russel Edsonin proosarunokokoelmaa The Tunnel. Makaaberit ja totaalisen yllättävät tekstit näyttävät elämän vinossa valossa. Me kaikki olemme sokeita sankareita maailman flipperissä.

Mutta miksi tietokoneen ruutu tappaa tunteet?

Teksti ei elä näytöllä samoin kuin kirjassa. Tarinaan ei synny kunnon kaarta, juoni tupsahtaa maahan kuin kasaan lyöty paperilennokki.

Tulevaisuudessa voi olla toisin. Ehkäpä neuroinformatiikka ja nanobioteknologia kehittyvät siihen malliin, että kirjan elämyksen voi ladata suoraan aivoihin samaan tapaan kuin nykyisin tietokoneeseen tiedostoja usb-muistitikuilla.

Kyllä tuosta hyötyä olisi. Kuulun nimittäin siihen noin promilleen suomalaisista, jotka eivät ole lukeneet Linnan Tuntematonta sotilasta. Elokuvista tarina on tuttu, mutta jo vuosia on ollut ajatuksena lukea kirja, ettei tarvitse näytellä sivistynyttä.

Toisaalta voisin lahjoittaa aivoistani pois lukuelämyksen dekkarista nimeltä Rikos ja rangaistus. Taistelin tieni kirjan läpi, sillä minulle kerrottiin vasta liian myöhään että Dostojevski ei oikeasti osaa kirjoittaa kovin hyvin.

Vaikka kirjoja ei vielä voikaan ladata suoraan aivoihin, löytyy kaupan tiskiltä elämyksiä mielin määrin. On koristetta ja somistetta, riepua ja rääsyä, pleikkaria ja meikkaria.

Ilman elämyksiä ei tarvitse kenenkään olla jouluna. Mutta missä myydään se aito elämä?